sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Kasvimaa #3 @ Rovaniemi

Lauri ja Henkka jeesaamassa

Tämä kasvimaa tehtiin perinteisin menetelmin. Maa käännettiin toukokuussa ja kohopenkit lapiotiin. Katetta ei käytetty käytävillä ollenkaan. Maapohja on lehtomaista kangasta vastaavaa eli erittäin ravinterikas. Hevosenpaskan lisäksi emme käyttäneet muuta lannoitusta. Sienirihmaston MycoGrown levitimme maalle, jonka pitäisi toimia symbioosissa kasviemme kanssa.

Mitä käy kasvimaalle kun sitä ei tehdä alussa oikeilla menetelmillä ja kukaan ei ole sitä kolmeen viikkoon hoitamassa. Alla oleva kuvasarja kertoo kaiken.












David



Eka nauriit

Before

After



Heili asenteella






perjantai 19. heinäkuuta 2013

Jouni Koistinen

Jouni Koistinen kertoo omasta taloprojektistaan Suomessa sekä earthshipeistä yleensä 9.3.2013 Tampereella Vihreä puolueen järjestämässä tilaisuudessa Kahdet Kasvot -ravintolassa. Earthship on arkkitehti Michael Reynoldsin suunnittelema talomalli, jonka rakennusmateriaaleina käytetään yleensä mahdollisimman paljon kierrätys- tai jätemateriaalia ja jonka keskeisenä ideana on omavaraisuus.


tiistai 16. heinäkuuta 2013

PikaPostia

Näin. Tämä boustaus ei kajahda trnäviltä vaan Rollosta, öygh. Aiheen pääosaa tässä sanojen tanssissa näyttelee kompostointi, eikä yllätys sillä aloitin tässä kotipihalleni kompostorin ja tein yhden kompostikasan.

 Perus läppää kompostoinnista pediwikiasta:

 KOMPOSTI
 "Komposti on biologisesti hajoavaa orgaanista jätettä, siis kasvi- ja eläinperäisiä aineita, joita elävät organismit hajottavat. Kompostin ja tunkion ero on siinä, että tunkiossa on vallalla anaerobiset bakteerit eli hapettomassa tilassa mylläävät mädättäjäbakteerit, kompostissa aerobinen hajotus on pääosassa ja makrohajottajien (muun muassa matojen) osuus on merkittävä. Kompostoinnin tuote, kompostimulta, on hyvä kasvualusta kasveille."

 Ja KOMPOSTOITUMINEN

 "Kompostoituminen tarkoittaa biojätteen hajoamista ravinteiksi. Kompostoitumista tapahtuu luonnossa normaalisti, esimerkiksi havumetsän maaperässä karike kompostoituu hitaasti. Ihminen taas voi koota jätteitä kasoiksi ja pyrkiä vauhdittamaan kompostoitumista. Kompostin hoidon tarkoituksena on pitää hajoaminen niin tehokkaana, että kompostin lämpötila pysyy niin korkeana, että haitalliset bakteerit ja rikkaruohojen siemenet tuhoutuvat. Suomen oloissa jätteen hajoaminen lämpimässä kompostissa jatkuu myöhempään syksyyn kuin hoitamattoman tunkion. Jotta komposti toimisi hyvin, siinä täytyy olla sopivassa suhteessa seuraavia aineita hiiltä, happea, typpeä ja vettä."

 Jä näin, sitten itse asiaa. Kävin taannoin hakemassa äipän työpaikan pihalta ajetun nurmen aikomuksenani tökätä se katteeksi kasvimaalleni. Paikan päällä kuitenkin huomasin ongelman; Nurtsi oli nakattu läjään nokkos puskaan ja nokkoset olivat tästä tyytyväisinä tiputtaneet siementään nurmisälään. En halua kitkeä nokkosta kasvimaaltani joten tälle kasvimassalle oli nyt keksittävä jokin muu rooli puutarhassani. Joitain päiviä aikaisemmin olin vahdannut tubesta kompostointi videoita koska vuokranantajamme oli hommannut meidän pihaamme lämpöeristetyn kompostorin, jonka sitten laitoin alulle löytämilläni ohjeilla.
 Yksi inspiroivimmista videoista oli oheinen:
 

 Videon herra oli keksinyt kastella kompostoituvaa ainesta veteen laimennetulla kaljalla, kokiksella ja ammoniakilla, ja saanut näin ruohon kompostoitumaan parissa viikossa! huhha, tästä valaistuneena kostutin tuon termoskompostin mössöt vedellä johon olin laittanut pullollisen kefiiriä, komputsaa ja sokeria. No, päätin vetää homman vielä tuostakin kovemmalle tasolle tätä toista "kompostiläjää" varten jonka kasteluveteen laitoin vesikefiiriä, komputsaa, sokeria, nokkosvettä, inkkarisokeria, raakaa omenasiiderietikkaa ja termoskompostista valunutta kompositeetä. Luulisi tuon koktailin potkaisevan mikrobien juhlat käyntiin!

Teet hautumassa :P


Sitten timimmin kiinni itse tulevaan läjään. Aloin homman tarkalla puntaroinnilla kompostikasan tulevan sijainnin suhteen. Päättelin että koska komposti tuottaa lämpöä olisi sen lämpö hyvä edes yrittää saada jotenkin käyttöön. Lopputoksena keksin kyhätä kompostiläjän perunapenkin viereen, penkkiä lämmittämään. Ensin nostelin maasta päällyskerroksen syrjään, sitten kaivoin vähän maata pois alta, asetin seuraavaksi vajoaman pohjalle ex-maan-päällys-kerroksen. Tämän päälle asettelin reilusti jo lahoamaan alkaneita lautoja, keppejä, tikkuja jne. Piiritin koko setin kivenjärkäleillä ja rajasin vähän sisältä vielä laudoilla.


Yllä myyttiset elementtaalit, kaikki viisi platonista kappaletta, BEHOLD!

Tetraedri - Tuli - N Typpi - Ruohosilppu, biojäte jne.

Heksaedri - Maa - C Hiili - Kuivat puunlehdet, sahanpuru jne,

Oktaedri - Ilma - O2 Happi - Hyvin ilmava kompostin perusta.

Ikosaedri - Vesi - H2O Vesi - Kastelukannun nesteet.

Dodekaedri - Henki - Plöö - Elämää hnekivät kefiiri, komputsa, kompostitee ja nokkosvesi sekä jo kompostoitumaan alkanut ruohosilppu!

Kompostin toiminta on kiinni yllä lueteltujen elementtien/ainesten/seikkojen balanssista.
Jos laittaa sekaan paljon maata, pitää sitä kompensoida lisäämällä vettä, lisätessään tulta tarvitaan lisää palavaa maata (notskissa on paljon enemmän palavaa kuin tulta!) ja kaiken tämän tulisi päästää ilma lävitseen jotta henki kulkee.

Napakka läppä siitä missä suhteessa hiiltä ja typpeä kompostiin tulee laittaa:




Toivon tavattomasti et nää on hyviksiä!

RÖYKKIÖ


Ajattelin että sikäli mikäli komposti alkaa lämpöä tuottaa säilyy osa siitä noihin kiviin ja leviää sitäkautta tuonne perunapenkkiin, jossa muuten sielläkin on kompostoituva sydän. ;) Lisäksi kivien raoista virtaa ilma hyvin kompostin alakerroksiin aerobisia reaksyneitä ruokkimaan ja muutenkin rajaavat kompostikasan ääret melko tyylikkäästi.

Näin kompostikiukaani kivet halaavat perunapenkin reunaa

Möyhennetty nurmisälä
Sitten eikun ainekset kerroksittain läjään aina välillä komeutta kastellen ja lopuksi paljon lehtiä päälle. Vala!

Komeus





tiistai 2. heinäkuuta 2013

Nokkos Soppa


nokkos soppa

meng ding gang lu


tea time. Teen lehdet ja kananmunankuoret lannoittavat kasvimaatamme.