keskiviikko 20. elokuuta 2014

Keiteleen kangasjärven kaivostoiminnan tarina

Pienet hyödyt, suuret haitat

Keiteleen Kangasjärvellä louhittiin sinkkipitoista malmia vuosina 1984-85. Louhinnan seurauksena ympäristöön on päätynyt haitallisia aineita. Eu:n kaivannaisjätedirektiivin toimeenpanon yhteydessä toteutetussa kartoituksessa ongelmaksi todettiin hapan, metallipitoinen valumavesi. Kangasjoen vesi on velvoitetarkkailun tulosten perusteella edelleen liian hapanta normaalin virtavesiekosysteemin palautumiseksi. Lisäksi Tossavanlahden/Vuonamonlahden pohjasedimentissä on sinkkiä siinä määrin, että tutkimukset antoivat aiheen lisätutkimuksille.
Kaivosten ja louhosten todellisia päästöjä ei tiedä kukaan, koska mittaus ja havainnointi ei ole ollut tarkkaa. Esimerkiksi kaikkia metalleja ei tutkita.

Kaivostoimintaa perustellaan usein työllisyys- ja talousperusteilla. Kangasjärven louhoksen hyödyksi voidaan maankuoresta käyttöön saatujen metallien lisäksi laskea esim. työntekijöille maksetut palkat ja niistä kertyneet verotulot.
Haittoja on useita. Alueella kasvatettiin aiemmin siikaa luonnonravintolammikossa, mutta kalankasvatus kävi mahdottomaksi louhinnan myötä. Jos kaivostoiminta ei olisi pilannut ympäristöä, kalankasvatus voisi työllistää edelleen ja Kangasjärvi olisi mahdollista palauttaa järveksi. Kangasjoki olisi rakenteensa puolesta erinomainen taimenjoki, mutta palautusistutuksiin on turha ryhtyä veden heikon laadun vuoksi. Kalastusmatkailu on nouseva trendi ja kotitarve-/
virkistyskalastuksen merkitys maaseudun asukkaille hyvin suuri. Louhoksen vuoksi nämä hyödyt jäävät saavuttamatta.

Tässä tapauksessa louhinta on aiheuttanut pitkäaikaisia haittoja ja louhinnan haitat ovat pitkällä tähtäyksellä hyötyjä suuremmat. Tulevaisuuden suhteen olen varovaisen toiveikas, koska ympäristöministeriö on tänä vuonna käynnistänyt vanhoja kaivosalueita koskevan valtakunnallisen tutkimusprojektin, johon Pohjois-Savon Ely-keskus on esittänyt Kangasjärveä. Tutkimusprojektissa on tarkoitus selvittää suljettujen kaivosalueiden riskejä ja ympäristövaikutuksia sekä ennallistamiskeinoja. Toivon, että Kangasjärven louhosalue pääsee tähän projektiin mukaan.

Petri Tabell

torstai 14. elokuuta 2014

Kansalaisten kaivosleiri 2014

Stop Talvivaara liike järjesti Koirakosken kyläyhdistyksen savottakämpässä kansalaisten kaivosleirin, jossa käsiteltiin Talvivaaran tilannetta ja muita kaivoshankkeita ympäri Suomea.

Huolestuneet kansalaiset kokoontuivat pohtimaan  että millaista kansalaistoimintaa ja kansanliikettä tarvitaan pysäyttämään kaivoskolonialistien hyökkäys. Paikalla oli enimmäkseen paikallisia Sonkajärveläisiä ihmisiä, paikallinen media sekä Maan ystävien jäseniä. Myös asiantuntijoita oli paikalla kuten biokemisti ja filosofian tohtori Jari Natunen, itä-suomen kaivosvastaava Tuomo Tomulainen ja dokumentaristi, kansalaisaktivisti ja luomutaimitarhan omistaja Hannu Hyvönen.

Julkaisen alla  muistiinpanoni viikonlopun ajalta:

Kaivostoiminnan kritisointi on vaikeata, koska yleinen mielipide on että työpaikat muutamaksi kymmeneksi vuodeksi ovat tärkeämpiä kuin ikuisesti tuhottu luonto.

Vaihtoehdot: Työtä hinnalla millä hyvänsä vai puhdas ympäristö?

Kaikki jätekasat laittomia. Ei tarvita kuin kovat sateet niin ollaan kusessa.
Kestävä kehitys on pitkällä aikavälillä halvempaa kuin veden puhdistaminen!

Alla dokumentti bioliuotuksen historiasta. Suomessa tätä teknologiaa pidetään jotenkin uutena ja hyvänä.





Tuomo Tormuraisen luento: Löytyy parempi laatuisena Tuomon sivuilta täältä.

"Sukupolvemme velvollisuus on jättää
lastenlapsillemme elinkelpoinen maa.
Myös tulevaisuuden maailma tarvitsee
mineraaleja. Voimavaroja on kuitenkin
suunnattava nykyistä enemmän metalleja
korvaavien materiaalien kehitystyöhön". Tuomo Tormurainen

Suomen talous pelastetaan kaivoksilla. Tässä on siirto maa suomen mineraalistrategia..kaikki pitää kaivaa nyt ja nopeasti.


Kaivoslakimme uusittiin kolme vuotta sitten. Kaivoslaki ei kuitenkaan ota kantaa kuka omistaa mineraalit, joten löytäjä saa pitää laki pätee.Ympäristölaki säätelee pohjaveden pilaamista, mutta se ei kuitenkaan koske kaivostoimintaa.Varaus 2 vuotta voimassa = Me etsitään tältä alueelta malmeja ja muut yritykset eivät voi tulla tänne. Varauksista ei voi valittaa. Mikäli malmeja löytyy kaivoslupa myönnetään.



ei näytä kovin puhtaalta toi vesi.



Tuomo Tormulainen, Itä-suomen kaivosvastaava. http://www.uraanitieto.net/




                 Jari Natusen luento ja lainaukset: Luento löytyy kokonaisuudessaan täältä.


Natunen esittelee tässä diasarjassa sallitut myrkkyjen minimimäärät ja hänen tekemiensä mittauksien tuloksia ympäri Suomea. Aika karuja lukemia on mittarissa, kun sallitut määrät ovat jopa yli tuhat kertaisia tietyissä vesistöissämme. 




Hannu Hyvönen ja Jari Natunen. 













"Ympäristövalvonnan tehtävä on rauhoitella kansalaisia. Talvivaara on rikkonut koko ajan lakia, muttei ole kertonut siitä. "

"Uraani muuttuu liukoiseksi bioliuotus prosessissa". 

"VEDENPUHDISTUSTEKNOLOGIAA ON JO OLEMASSA.  On maita joissa ei ole vettä ja kaikki vesi kierrätetään. Esimerkiksi käänteisosmoosia ja haihduttamista on käytetty useasti. Talvivaaran liikevaihdosta veden puhdistaminen on vain murto osa, mutta se tuntuu isolta summalta koska yhtiö on tappiolla. "







Raimo Tervonen
 Raimo Tervosen kommentteja:

"Rikkiyhdisteet haisivat kalavesissä. 1960-luvulla Oulunjärvestä hävisi kuhat kun Oulu yhtiö käytti rikkihappoa, kuten nykypäivänä ovat hävinneet Talvivaaran lähijärvistä. " Tervonen on purkuputkea vastaan ja vaatii että vedet on puhdistettava. Luonto paranee vasta kun päästöt loppuvat. Nuasjärvellä ei tervosen mukaan tällä menolla ole viiden vuoden päästä enää paljon kalaa jäljellä. Kuitenkin yli 50 ammattikalastajaa toimii Oulu- ja Nuasjärvellä. Kyllä kalastajien pitää vaihtaa ammattia kun kukaan ei halua myrkkykaloja syödä.

Hannu Hyvösen ehdotus: Syväteiden myrkkypitoisuuksia olisi mitattava Ouluun asti sekä ei saisi unohtaa pohjavesiä ja lähteitä.

"Syvänteet ovat olennainen osa järven ekologiaa ja kalantuotantoa ja syvänteisiin sulfaatit ja raskasmetallit kertyvät." Tervonen