Ympäristöministeriön saavutukset

Ympäristöministeriö (YM) on alansa ylin hallintotaso, jonka tavoite on mm. ympäristöriskien  hallinta. Sitä ohjaa istuva ministeri, jonka takana istuu yli 200 virkamiestä. Tämän porukan käsissä on alansa lainsäädännön valmistelu.

Taannoin kamppanjoitiin ympäristöministeriön itsenäisyyden puolesta. Puhuttiin että sitä tarvitaan, jottei käy uusia talvivaaroja. Ympäristön puolustaja nähtiin yleisen edun puolustajana. Mutta missä määrin itsenäinen YM on onnistunut?

Talvivaaran vuoden 2012 kipsisakka-altaan vuoto oli yksi Suomen suurimmista ympäristöonnettomuuksista. Vuodon jälkimainingeissa myös hallinnossa kävi kuhina. YM tuotti kasapäin selvityksiä ja seminaareja päästöjen vaikutuksista ja hallinnon muutostarpeista. Korostettiin  että vastaavat onnettomuudet täytyy ehkäistä. Valvontaviranomaista (Ely-keskus) pidettiin heikkona ja sen ohjaamiseksi perustettiin ministeriöön uusia virkoja (2014). Jotta ei tulisi niitä talvivaaroja.  Sittemmin Talvivaara meni konkurssiin, mutta jatkoi silti toimintaansa ja ajoi läpi purkuputkihankkeen ilman ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Ely oli heikko ja ministeriön ohjaus olematonta. 

Nyt Kittilän kultakaivoksen jäteallas on vuotanut viime syyskuusta lähtien. Syy on sama kuin Talvivaarassa: altaan pohjan muovikalvo on rikki. Kummassakaan tapauksessa altaan pohjaa ei ole kalvon alta vahvistettu. Toimittaja Juha Kauppinen löysi tämän yhtäläisyyden jo vuonna 2012 (Suomen Luonto 8/2012), ja epäili kultakaivoksen altaiden pettävän seuraavaksi. Ja niin kävi. Ely-keskus antoi tapansa mukaan poikkeusluvan vuotovesien päästöille ja yrittää ohjata vuodon tukkimista.

Taustalla YM heräsi pöhisemään ja ensi hätään kertoi Kittilän vuodon olevan "tehostetussa seurannassa". Nyt se on rahoittamassa  selvitystä aiheesta: mikä altaiden pohjarakenteissa mättää (Lapin Kansa 20.11.2015)? Siis tilanteen tarkkailua ja selvityshanke asioista, jotka Suomen Luonnon toimittaja ja asiantuntijat esittelivät kolme vuotta sitten. Konkreettisista toimenpiteistä ei ole kerrottu. Lainsäädännön kiristäminen ja ympäristövahinkojen sanktioiminen ainakin olisivat todellista kehitystä riskienhallintaan.

Ympäristönsuojelulaki antaa jo nyt viranomaisille päätösvallan poikkeustilanteiden korjaamisessa. Poikkeustilanteiden toimintamalli on kuitenkin vakiintunut  ylivarovaiseksi, kenekään varpaille ei haluta astua. Meillä on mukavuudenhaluinen edunvalvojaministeriö, joka keskittyy sijaistoimintaan ja viimeiseen asti karttaa päätöksiä. Kultakaivokselle tämä toimii: allas tuli halvaksi, poikkeusluvat yllätyspäästöille sai pyytämällä ja yhtiö teki ennätystuloksen (Kaleva 30.10.2015).



Suomen Luonto 8/2012
http://jakso.fi/hallinta/wp-content/uploads/2015/10/juha-kauppinen-pohja_pettaa.pdf

Kaleva 30.10.2015
http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/vuotojen-kanssa-kittilassa-kamppaileva-kaivosyhtio-teki-tuotantoennatyksen-ja-vahvan-tuloksen/710875/

Lapin Kansa 20.11.2015
http://www.lapinkansa.fi/kotimaa/viranomaiset-yrittavat-selvittaa-miksi-niin-monen-suomalaiskaivoksen-altaat-vuotavat/

Permakulttuuri - Henkisten hippien puutarhapuuhastelua?? PART 1

Tämän videosarjan tarkoitus on valaista ihmisiä jotka eivät vielä tiedä kuinka suuri merkitys permakulttuuritietoiden levityksessä ja käytäntöön ottamisessa on ilmastonmuutoksen torjunassa, maatalousmaan elinvoimaisuuden paratamisessa, köyhyyden torjumisessa, yltäkylläisyyden luomisessa ja tuhoisan monokultuuriviljelyn vaihtoehttona. Luonto on yltäkylläinen ja me voidaan ruokkia vaikka 10 miljardia ihmistä helposti mikäli viljelemme järkevästi ruokaa. Mietikää että yksi avokadopuu voi tuottaa jopa 300 kiloa hedelmiä! Kapitalismi on luonut niukkuuden. Luonnossa ei niukkuutta ole.

Permaculture Tanzania

Afrikka on resurssirikkain maanosa. Ongelma siellä on että porukka ei ole koulutettu ja eivät tiedä että he voivat nousta omavaraiseksi köyhyydestä. Permakulttuuriopettajia Afrikassa kaivataan todella.

Tässä dokkarissa kerrotaan miten permakulttuuri muuttaa maailmaa.