Harvest 2013

Eläköön syyskylvöt! Puutarhakasvien syyskylvöt ihanasti multaisilla käsillä

Ennen kylvöjä - Kiitos Mestari Lankiselle tästä mahdollisuudesta tukea tätä blogia, ajatusmaailmaa ja maailmankatsomusta! Peace & Love ! Eli vierailevana puutarhurina ajatuksiani jakaen, terveisin puutarhurinna Ulla-Maija Takkunen, Yli-ii.

                                           ( c ) Jussi Heikkinen 

Luonnollisissa oloissa, pyhässä, monimuotoisessa luonnossa, suvullisesti lisääntyvät kasvit tuottavat siemeniä kohti syksyä tultaessa, osa tosin usemmankin siemensadon kasvukauden aikana, kuten hyvänheikinsavikka. Siemenet kulkeutuvat miten milloinkin maahan ja itävät luonnollisen kylmäkäsittelyn saatuaan keväällä ennen kuin puutarhurit edes hoksaavat maan olevan valmis kevätkylvöksille. Tosin kaikki eivät kylmää kaipaa kasveistakaan, muttei siitä haittaakaan ole. Useilla monivuotisilla kasveilla siementen kuori on kova ja talvisäät tuovat siis pehmentäen helpotusta, jopa välttämättömyyttä itävyyteen. Siemeniä tutkailemalla voi saada itsenäisesti luonnolta vinkkiä siitä, mikä kasvi saattaisi tarvita ehdottomasti syyskylvöä ja mitkä ainakin hyötyisivät siitä.

Keväällä sitten

Jos luontomamma ei hoida kylmäkäsittelyä on meidän hoidettava se itse keväällä laittamalla kylvölaatikot esimerkiksi jääkaappiin 3 – 5 viikoksi, mutta miksi tehdä vaikeimman, energiaa kuluttavan valinnan kautta, kun voi luovuttaa luonnon suloiseen, kestävään haltuun :) Luonnollista kylmäkäsittelyn kaavaa, jossa kylmyys herättää siemenet lepokaudesta, voimme toteuttaa, oppien jälleen luonnolta, kylvämällä tietyt lajit syksyllä. Syyskylvöön sisältyy useitakin sadon kannalta toivottuja tekijöitä, kuten sadon aikaistuminen sekä joidenkin lajien kohdalla sadon suureneminenkin. Sadonkorjuun varhaistuminen vapauttaa myös kesäkylvötilaa esim. nopeasti kasvaville lehtivihanneksille.Talvivalkosipulin kohdalla syksyllä kylvetyt sipulit ehtivät tuottaa isompia, mehevämpiä sekä voimakkaamman makuisia sipuleita kuin keväällä kylvetyt.

Hyvällä aikaa, ennen maan jäätymista istutettava talvivalkosipuli.

Syksyllä harvoin on kylvösten kanssa mitään ongelmia, jos nyt keväälläkään :)

Sen lisäksi, että syyskylvöt aikaistavat satoa edesauttaen kevään kasvuunlähtöä, vaikkei varsinaista kylmäkäsittelyä tarvitsisikaan, intohimoinen puutarhuri välttyy turhalta kylvösten kastelulta maaperän ollessa syksyn kosteuden syleilyssä ja aikaisin keväällä siemenet itävät kevään puhtaassa kosteudessa juuri oman aikataulunsa mukaan, lajilleen ominaisesti, ilman että meidän tulee huolehtia joko ja milloin olisi hyvä aika. Siellä ne kylvökset keväällä jo hihkuvat ilosta ja kurkottelevat kevään kosteudesta, kasvuun lähdön edellytyksestä, kohti auringon lämpöä. Porkkana ei siis varsinaisesti tarvitse kylmää itääkseen, mutta porkkanan syyskylvöä puoltaa myös porkkanakärpäsen mahdollisten viotusten välttäminen, koska taimet ehtivät jo sen verran suuriksi, kärpäsille maittamattomiksi, ennen kärpäisten lentoja ja heidän kylvösten paikallistamista. Syyskyvöillä saattaisi siis olla suurikin merkitys tietyiltä tuholaisviotuksilta vältyttäessä.

Periaatteessa mitä vain moni – kaksivuotisia lajeja, tai oloissamme itsekylväytyviä yksivuotisia vihanneksia, yrttejä ja kukkasia voi kylvää kiireettömästi syksyllä. 

Siemenet voidaan siis kylvää suoraan avomaalle tai ruukkuihin / laatikoihin milloin vain syys – lokakuun aikana. Avomaalla rikkaruohoista vapaa kohopenkki on suositeltavaa, jotta talvilumen sulamisvedet pääsevät hulahtamaan ohitse, eivätkä upota kylvöksiä. Suosittelen laittamaan nimikylttejä tahi kirjaamaan kylvökset ylös vihkoseen, sillä sirkkalehtivaiheessa saattaa olla vaikea tunnistaa kylvökset muiden mahdollisten kasvien joukosta. Joitain ajankohtia on kuitenkin hyvä pohtia. Kylvöt toteutetaan, ei liian aikaisin ja silti ennen maan jäätymistä. Oulun seudulla ajankohta on kutakuinkin syyskuun lopulla. Jos kylvät siemeniä, jotka itävät nopeasti ( 5 - 30 vuorokaudessa ) ilman kylmäkäsittelyä, kuten lehtosinilatva sekä porkkanainen, kylvä nämä lajit vielä syyskuutakin myöhempänä ajankohtana, jotteivat siemenet ehdi itää vasten talvea. Liian myöhään ei voi kylvää, kunhan maa ei vain ole jäässä, tosin olen myös kuullut kerrottavan, että jäiseenkin maahan voi vielä kylvää, kunhan levittää pehmeätä kasvualustaa kylvöksille.

Rauhoittavana rohtonakin käytetty, perinneperenna lehtosinilatva kylväytyy luonnostaankin itse syksyllä, hanki siemeniä ja kylvä syksyllä monivuotiseksi iloksi.

Syyskylvöstä suurimmin tavallisimmista viljelylajeista hyötyvät mm.

• Kaurajuuri
• Porkkana
• Palsternakka
• Tilli
• Persilja
• Kehäkukka
• Mustajuuri
• Pinaatti
• Retiisi
  
  
  
                 Syyskylvön siemenet valmiina ottamaan maakosketuksen syyskuun lopulla.

Itse kylvän suloisissa syyskylvössä tänä vuonna suoraan kasvimaalle ainakin porkkanan sekä palsternakan luonnonvaraisia muotoja, kaurajuurta, hyvänheikinsavikkaa sekä talvivalkosipulia. Talvivalkosipuli kaipaa paljon ravinteita, joten maahan, kylvövakoon voi sekoittaa kompostoitua hevonkakkaa ja tuhkaa eri erissä ja peitellä kylvöksen kuivaneilla lehdillä. Aurinkoiseen paikkaan kylvän myös väinönputkea, jonka siementen itävyys laskee heti vanhemmiten, joten mitä tuoreempaa siementä saatavilla sitä parempaa. Pieniin taimipotteihin sekä hajakylvöslaatikoihin löytää tänä syssynä tiensä kylmäkäsittelyn vaativia lajeja : rohtotädyke, rohtoluppio, nukula, rohtosalkoruusu, keltasauramo, astragalus, rohtosuopayrtti sekä dang-shen ( codonopsis ), jotka keväällä kasvuunlähdettyään siirrän hyville kasvupaikoilleen ympäri villiä pihamaatamme. Lisään myös ruohosipulia itsekeräämistäni siemenistä ja kylvän nekin pikkupotteihin. Astioihin kylvettäessa kasvualustan on parasta olla hiekansekaista ( puolet multavaa ja puolet hiekkaa ) , mieluusti sellaista, jossa ei ole liiaksi kasvuvoimaa, joka edistaa juuriston kehittymistä keväällä. Avomaalla, jos mahdollista, kylvöt olisi hyvä peittää kevyesti hiekalla painavan mulloksen sijaan, mutta se ei ole välttämätöntä. Älä siis lannoita syyskylvöjä avomaallakaan talvivalkosipulia lukuunottamatta. Taimipotit on hyvä sijoittaa puolivarjoisaan paikkaan kuivumisen välttämiseksi.

Toiset suoraan avomaalle, toiset kylvöslaatikkoon ottamaan kasvua, kehittymään vahvoiksi ja siirtymään suotuisille kasvupaikoille ensi keväänä

Näillä mennään – otetaan syyskylvöt haltuun! Kiitos!

Siemeniä sekä lisätietoa syyskylvöistä, mm kylmäkäsittelyn vaativista lajeista:

Hyötykasviyhdistys

Maatiainen ry

Isoäidin Kasvit

www.exoticgarden.fi

Lena Israelsson – Keittiöpuutarhuri

Kasvimaa #3 @ Rovaniemi

Lauri ja Henkka jeesaamassa

Tämä kasvimaa tehtiin perinteisin menetelmin. Maa käännettiin toukokuussa ja kohopenkit lapiotiin. Katetta ei käytetty käytävillä ollenkaan. Maapohja on lehtomaista kangasta vastaavaa eli erittäin ravinterikas. Hevosenpaskan lisäksi emme käyttäneet muuta lannoitusta. Sienirihmaston MycoGrown levitimme maalle, jonka pitäisi toimia symbioosissa kasviemme kanssa.

Mitä käy kasvimaalle kun sitä ei tehdä alussa oikeilla menetelmillä ja kukaan ei ole sitä kolmeen viikkoon hoitamassa. Alla oleva kuvasarja kertoo kaiken.

David

Eka nauriit

Before

After

Heili asenteella

Jouni Koistinen

Jouni Koistinen kertoo omasta taloprojektistaan Suomessa sekä earthshipeistä yleensä 9.3.2013 Tampereella Vihreä puolueen järjestämässä tilaisuudessa Kahdet Kasvot -ravintolassa. Earthship on arkkitehti Michael Reynoldsin suunnittelema talomalli, jonka rakennusmateriaaleina käytetään yleensä mahdollisimman paljon kierrätys- tai jätemateriaalia ja jonka keskeisenä ideana on omavaraisuus.

PikaPostia

Näin. Tämä boustaus ei kajahda trnäviltä vaan Rollosta, öygh. Aiheen pääosaa tässä sanojen tanssissa näyttelee kompostointi, eikä yllätys sillä aloitin tässä kotipihalleni kompostorin ja tein yhden kompostikasan.

 Perus läppää kompostoinnista pediwikiasta:

 KOMPOSTI
 "Komposti on biologisesti hajoavaa orgaanista jätettä, siis kasvi- ja eläinperäisiä aineita, joita elävät organismit hajottavat. Kompostin ja tunkion ero on siinä, että tunkiossa on vallalla anaerobiset bakteerit eli hapettomassa tilassa mylläävät mädättäjäbakteerit, kompostissa aerobinen hajotus on pääosassa ja makrohajottajien (muun muassa matojen) osuus on merkittävä. Kompostoinnin tuote, kompostimulta, on hyvä kasvualusta kasveille."

 Ja KOMPOSTOITUMINEN

 "Kompostoituminen tarkoittaa biojätteen hajoamista ravinteiksi. Kompostoitumista tapahtuu luonnossa normaalisti, esimerkiksi havumetsän maaperässä karike kompostoituu hitaasti. Ihminen taas voi koota jätteitä kasoiksi ja pyrkiä vauhdittamaan kompostoitumista. Kompostin hoidon tarkoituksena on pitää hajoaminen niin tehokkaana, että kompostin lämpötila pysyy niin korkeana, että haitalliset bakteerit ja rikkaruohojen siemenet tuhoutuvat. Suomen oloissa jätteen hajoaminen lämpimässä kompostissa jatkuu myöhempään syksyyn kuin hoitamattoman tunkion. Jotta komposti toimisi hyvin, siinä täytyy olla sopivassa suhteessa seuraavia aineita hiiltä, happea, typpeä ja vettä."

 Jä näin, sitten itse asiaa. Kävin taannoin hakemassa äipän työpaikan pihalta ajetun nurmen aikomuksenani tökätä se katteeksi kasvimaalleni. Paikan päällä kuitenkin huomasin ongelman; Nurtsi oli nakattu läjään nokkos puskaan ja nokkoset olivat tästä tyytyväisinä tiputtaneet siementään nurmisälään. En halua kitkeä nokkosta kasvimaaltani joten tälle kasvimassalle oli nyt keksittävä jokin muu rooli puutarhassani. Joitain päiviä aikaisemmin olin vahdannut tubesta kompostointi videoita koska vuokranantajamme oli hommannut meidän pihaamme lämpöeristetyn kompostorin, jonka sitten laitoin alulle löytämilläni ohjeilla.
 Yksi inspiroivimmista videoista oli oheinen:
 

 Videon herra oli keksinyt kastella kompostoituvaa ainesta veteen laimennetulla kaljalla, kokiksella ja ammoniakilla, ja saanut näin ruohon kompostoitumaan parissa viikossa! huhha, tästä valaistuneena kostutin tuon termoskompostin mössöt vedellä johon olin laittanut pullollisen kefiiriä, komputsaa ja sokeria. No, päätin vetää homman vielä tuostakin kovemmalle tasolle tätä toista "kompostiläjää" varten jonka kasteluveteen laitoin vesikefiiriä, komputsaa, sokeria, nokkosvettä, inkkarisokeria, raakaa omenasiiderietikkaa ja termoskompostista valunutta kompositeetä. Luulisi tuon koktailin potkaisevan mikrobien juhlat käyntiin!

Teet hautumassa :P

Sitten timimmin kiinni itse tulevaan läjään. Aloin homman tarkalla puntaroinnilla kompostikasan tulevan sijainnin suhteen. Päättelin että koska komposti tuottaa lämpöä olisi sen lämpö hyvä edes yrittää saada jotenkin käyttöön. Lopputoksena keksin kyhätä kompostiläjän perunapenkin viereen, penkkiä lämmittämään. Ensin nostelin maasta päällyskerroksen syrjään, sitten kaivoin vähän maata pois alta, asetin seuraavaksi vajoaman pohjalle ex-maan-päällys-kerroksen. Tämän päälle asettelin reilusti jo lahoamaan alkaneita lautoja, keppejä, tikkuja jne. Piiritin koko setin kivenjärkäleillä ja rajasin vähän sisältä vielä laudoilla.

Yllä myyttiset elementtaalit, kaikki viisi platonista kappaletta, BEHOLD!

Tetraedri - Tuli - N Typpi - Ruohosilppu, biojäte jne.

Heksaedri - Maa - C Hiili - Kuivat puunlehdet, sahanpuru jne,

Oktaedri - Ilma - O2 Happi - Hyvin ilmava kompostin perusta.

Ikosaedri - Vesi - H2O Vesi - Kastelukannun nesteet.

Dodekaedri - Henki - Plöö - Elämää hnekivät kefiiri, komputsa, kompostitee ja nokkosvesi sekä jo kompostoitumaan alkanut ruohosilppu!

Kompostin toiminta on kiinni yllä lueteltujen elementtien/ainesten/seikkojen balanssista.
Jos laittaa sekaan paljon maata, pitää sitä kompensoida lisäämällä vettä, lisätessään tulta tarvitaan lisää palavaa maata (notskissa on paljon enemmän palavaa kuin tulta!) ja kaiken tämän tulisi päästää ilma lävitseen jotta henki kulkee.

Napakka läppä siitä missä suhteessa hiiltä ja typpeä kompostiin tulee laittaa:

Toivon tavattomasti et nää on hyviksiä!

RÖYKKIÖ

Ajattelin että sikäli mikäli komposti alkaa lämpöä tuottaa säilyy osa siitä noihin kiviin ja leviää sitäkautta tuonne perunapenkkiin, jossa muuten sielläkin on kompostoituva sydän. ;) Lisäksi kivien raoista virtaa ilma hyvin kompostin alakerroksiin aerobisia reaksyneitä ruokkimaan ja muutenkin rajaavat kompostikasan ääret melko tyylikkäästi.

Näin kompostikiukaani kivet halaavat perunapenkin reunaa

Möyhennetty nurmisälä

Sitten eikun ainekset kerroksittain läjään aina välillä komeutta kastellen ja lopuksi paljon lehtiä päälle. Vala!

Komeus

Dirt the MoViE

Elinvoimainen maapohja on kultaakin arvokkaampaa.

Analysing the Spiral

Kaskinauris

Renki töissä